Blogi

Blogi > Suomalaisen maatalouden ydinalueella

13.6.2018

Suomalaisen maatalouden ydinalueella

SSO:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Koivisto on maanviljelijä kolmannessa polvessa. Aikoinaan torpparitilasta muodostettu, pääosin lypsykarjasta toimeentulonsa saanut tila päätyi Kimmon ja hänen vaimonsa Eijan omistukseen vappuna 1985.

Heti vuonna 1987 rakennettiin uusi navetta, joka mahdollisti tilan tuotannon laajentamisen.

–Yhdessä olemme pitäneet karjaa yli 30 vuotta ja maataloustöitä olen tehnyt koko ikäni, aivan nassikasta saakka, Perttelissä sijaitsevan tilan isäntä kertoo.

Tänä vuonna koitti muutoksen aika, kun Koivistot päättivät luopua karjanpidosta. Toimettomana ei kuitenkaan ole tarkoitus seisoskella, sillä viljelyksessä on edelleen noin 80 hehtaaria ohraa, kauraa, härkäpapua ja vehnää.

–Eläinten pito on niin työvaltaista kuin mikään ammatti olla voi. Siinä ollaan kiinni 24 tuntia vuorokaudessa joka ikisenä päivänä. Emännällä on ollut tilamme pidossa todella suuri vastuu, kun olen ollut paljon mukana erilaisissa luottamustehtävissä, Koivisto miettii.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Tuotantosuunnan muutos Koivistojen tilalla kertoo paljon siitä yleisestä kehityksestä, joka Salon alueen maatalouselinkeinossa on viimeisinä vuosikymmeninä tapahtunut.

–Ennen oli paljon pieniä tiloja, joista suuri osa karjatiloja. 50-luvulta lähtien on tapahtunut selvää siirtymää viljan- sekä kasvienviljelyyn. Muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana tilakoot ovat jatkuvasti kasvaneet. Pienet on myyty tai vuokrattu, Koivisto kuvailee.

–Kustannukset ovat jatkuvasti nousseet ja EU:hun siirtymisestä saakka viljelijöiden tuotteistaan saamat hinnat ovat olleet alamaissa.

Haasteita siis riittää, mutta edelleen Salon seutu on suomalaisen maatalouden todellista ydinaluetta. Tulevaisuudenuskoa antaa se, että suomalaisten elintarvikkeiden ja lähiruoan arvostus ovat hurjassa nosteessa.

Luottamuskauppaa

–Maanviljelys on elämäntapa, jossa osuuskaupalla on tärkeä rooli. Moni viljelijä pitää itsestään selvänä, että lähellä sijaitseva osuuskauppa on se taho, jonka kanssa asioita hoidetaan. Maatalouskauppa on mitä suurimmassa määrin luottamuskauppaa, Kimmo Koivisto luonnehtii.

–Suomessa osuustoiminta on ollut vastaus tarpeeseen kehittää maaseudun oloja ja pitää viljelijöiden puolta. Ennen osuustoiminnan tuloa maahamme maatalouden tuotantotarvikekaupassa vallitsi villin lännen meininki. Vallalla oli monenlaista trokaamista ja keinottelua, joista pahinta oli epämääräinen velkakauppa, Koivisto kertoo.

Mies itse on osallistunut SSO:n hallintoon 80-luvun puolivälistä saakka.

–Kun minut vuonna 1996 valittiin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi, olin tässä tehtävässä alueosuuskauppojen nuorin. Tällä hetkellä olen virkaiältäni vanhin, Koivisto hymyilee.

Kirjoitus on esimakua syksyllä ilmestyvästä SSO:n maatalouskauppa 100 vuotta -juhlajulkaisusta.

maatalouskauupa 100v_logo_cmyk

Teemat: Blogi, Maatalous

Kimmo Salo ja Pälvi Salo

Kirjoittaja:

Kimmo Salo ja Pälvi Salo


Näytä kaikki kirjoitukset