Blogi

Blogi > Talikon varresta tehotuotantoon

23.8.2018

Talikon varresta tehotuotantoon

Ensimmäiset pysyvät asukkaat Suomessa olivat oman aikansa talonpoikia. He kalastivat, metsästivät ja keräilivät ravinnokseen tuotteita luonnosta. Pian he oppivat polttamaan kaskea, viljelemään pieniä peltoja ja hoitamaan karjaa.

1600-luvulle tultaessa maataloudesta oli tullut pääelinkeino koko maassa. Salon seudulla ja läntisellä Uudellamaalla keskityttiin peltoviljelyyn ja leipäviljan tuotantoon.

Maatalousväestön osuus alkoi pienentyä 1900-luvun alussa teollistumisen päästyä vauhtiin. Kehitys kiihtyi toisen maailmansodan jälkeen, ja niin päättyi maatalouden 2000 vuotta kestänyt pääelinkeinon asema.

”1800-luvulla Suomi kehittyi itsenäisten talonpoikien maaksi. Maanomistusoloissa isojaon jälkeen seuraavat kaksi suurta murrosta koettiin ns. maareformien yhteydessä. Ensimmäinen oli torpparien vapauttaminen ja sitä seurannut tilojen uudelleen jakaminen 1920-luvulla ja toinen sodan jälkeen tapahtunut siirtoväen uudelleen asuttaminen”, kertoo SSO:n hallituksen varapuheenjohtaja, maatalousyrittäjä Jaakko Halkilahti, joka on pitkään toiminut luottamustehtävissä myös MTK:ssa.

”Tilojen lohkominen jatkui aina 1950-luvulle asti. Jälkeenpäin voi sanoa, että tämä oli maataloutemme rakenteen kannalta hieman väärää kehitystä, mutta suomalaisen yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta järkevää. Yhteiskuntarauha säilyi, kun koko maa pidettiin asuttuna ja toimeentulo turvattiin mahdollisimman tasapuolisesti mahdollisimman monille. Asialla oli myös kansan enemmistön tuki; keskeisenä pyrkimyksenä oli monipuolisen omavaraisuuden säilyttäminen.”

 

Oman tilan juuret 1600-luvulla

Jaakko Halkilahti viljelee tilaa, jonka juuret ulottuvat peräti vuoteen 1697 eli ns. nälkävuosiin saakka. Vuodesta 1991 hän on pitänyt tilaa yhdessä veljensä Mikon kassa. Nykyisin Halkilahtien maatalousyhtymä on erikoistunut kasvinviljelyyn, mutta aiemmin – 1960-luvulle asti – pidetiin myös lehmiä, sikoja ja kanoja, kuten oli yleisesti tapana.

”1960- ja 1970-luku merkitsi Suomessa maatalouden vallankumousta: koneellistumista, kemialliseen viljelyyn siirtymistä sekä erikoistumista. Meillä tilan pääkasvi oli sokerijuurikas aina siihen saakka, kun Salossa lähes 90 vuotta toiminut sokeritehdas lakkautettiin.”

”Valitettavasti jalostavan elintarviketeollisuuden määrä on näillä seuduilla radikaalisti vähentynyt. Ennen oli sokeritehtaan lisäksi useita meijereitä ja pari teurastamoakin.”

Salo on eittämättä maamme vilja-aittaa, sijaitseehan täällä peräti 10 prosenttia koko maamme viljellystä peltoalasta.

”Erikoistumisesta huolimatta maatalouselinkeino on alueellamme säilyttänyt monipuolisuutensa. Vuonna 2017 Suomessa tuotetusta lampaanlihasta täällä tuotettiin lähes 11 ja sianlihasta noin kuusi prosenttia. Varsinais-Suomen maidontuotannosta 40 prosenttia tuotettiin Salon alueen kunnissa”, Halkilahti kertoo.

peltomaisema

 

 
EU-jäsenyys tuo ennustettavuutta
 

1970-luvulla siihen asti harjoitettu, pientiloja synnyttänyt maatalouspolitiikka oli tullut tiensä päähän. Tehokkuuden lisäämiseksi nähtiin välttämättömäksi suurentaa tilakokoja, mikä samalla merkitsi niiden määrän vähentymistä. Tehokkaan maataloustuotannon tarve kävi yhä ilmeisemmäksi, kun liityimme Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995.

”Tuolloin siihen saakka tiiviisti suojattu suomalainen maatalouselinkeino joutui äkkiä uusien haasteiden eteen. EU:n myötä olemme joutuneet sopeutumaan tuontikilpailun ja maailmanmarkkinoilla määräytyvien hintojen turbulenttiin toimintaympäristöön.”

Jaakko Halkilahti on myös itse kokenut sen tuskan, jota EU-jäsenyys laskevine tuottajahintoineen on viljelijöille aiheuttanut. Yhä paremmin on kuitenkin opittu hyödyntämään myös EU:n tarjoamia mahdollisuuksia.

”Sopeutuminen jatkuu varmasti vielä tästäkin eteenpäin. Positiivista on se, että EU lisää maatalouselinkeinon kehittymisen ennustettavuutta ja se, että EU lähtökohtaisesti pitää maatalouden puolta koko alueellaan.”

 

Kirjoitus on esimakua syksyllä ilmestyvästä SSO:n maatalouskauppa 100 vuotta -juhlajulkaisusta.

maatalouskauupa 100v_logo_cmyk

Teemat: Blogi, Maatalous

Kimmo Salo ja Pälvi Salo

Kirjoittaja:

Kimmo Salo ja Pälvi Salo


Näytä kaikki kirjoitukset