Blogi

Blogi > Viljakauppa on luottamuskauppaa

24.9.2018

Viljakauppa on luottamuskauppaa

Salon seutu ja läntinen Uusimaa ovat kautta historian olleet parasta viljanviljelyn aluetta Suomessa. Tänäkin päivänä maamme viljellystä peltoalasta kymmenen prosenttia on täällä maatalouden ydinalueella.

SSO:lle, samoin kuin sen edeltäjäosuuskaupoille Salon Seudun Osuuskaupalle ja Osuuskauppa Seudulle, viljakaupalla on ollut erittäin tärkeä strateginen ja taloudellinen merkitys. Vuosikymmenten saatossa eteen tulleista haasteista on selvitty tekemällä tiivistä ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä viljelijäasiakkaiden kanssa.

Joskus sanotaan, että viljakauppa on Suomessa onnenkauppaa, niin paljon vaihtelevat sääolosuhteet siihen vaikuttavat. Historian saatossa on koettu pahoja katovuosia, esimerkiksi heti maamme itsenäistyessä, sotien aikana sekä vielä 1970-luvun lopussa. Toisaalta runsaitakin satoja on saatu. Kun vuonna 1928 kato vei lähes kaiken sadon, alkoi tämän jälkeen koko 1930-luvun kestänyt erittäin suotuisa ilmastojakso, jolloin viljanviljely kukoisti.

Tänä päivänä ilmastonmuutoksen aiheuttamat poikkeukselliset sääilmiöt puhuttavat luonnollisesti enemmän kuin koskaan.

Omat viljavarastot olleet tärkeitä

SSO:n toimialuetta katovuodet eivät ole kohdelleet niin kovin kourin kuin suurinta osaa Suomea. Kotitarpeiksi viljaa on aina riittänyt. Sen sijaan ylituotanto-ongelmien kanssa, joihin Suomessa ajauduttiin 1950-luvun lopulta lähtien, on täällä jouduttu painiskelemaan.

Esimerkiksi vuonna 1976 jouduttiin vaikeuksiin, kun sato oli ”liian” hyvä. Vilja jouduttiin myymään eri toimijoille polkuhintaan, kun valtio ei lupauksistaan huolimatta kyennyt ostamaan ylituotantoa vientiin.

Sotien aikana sekä silloisen Salon Seudun Osuuskaupan että Osuuskauppa Seudun valteiksi osoittautuivat omat myllyt. Sellainen oli Saloon rakennettu ensimmäisen viljavaraston yhteyteen vuonna 1936, ja Lohjalle mylly nousi keskellä sodan melskeitä. Omilla myllyillä oli erittäin tärkeä merkitys, kun viljaa jalostettiin omassa kaupassa myytäviksi tuotteiksi.

SSO_005

Hyvin tärkeässä roolissa alueen koko maatalouselinkeinon kannalta ovat olleet osuuskauppojen omat viljavarastot. Salon Seudun Osuuskaupalla niitä oli enimmillään yhdeksän ja niiden lisäksi seitsemän maatilavastaanottopistettä. 1950-luvulla SSO toteutti rohkean investoinnin laajentamalla viljavarastoaan niin, että alueen koko viljantuotanto pystyttiin varastoimaan siellä. Näin estettiin sadon pilaantuminen pelloille, kun viljelijöiden omat mahdollisuudet varastoida viljaa olivat heikot.

Tällä hetkellä käytössä on edelleen kuusi viljavarastoa. Määrä on pienentynyt, kun viljelijät yhä useammin toimittavat viljan suoraan lopulliselle käyttäjälle.

Oma viljalaboratorio palvelee

SSO:n maatalouskaupan ohjenuorana on aina ollut, että laadukas yhteistoiminta koko viljakaupan ketjussa on ratkaisevan tärkeä kilpailutekijä. Sen runkona ovat viljan ostoa ja myyntiä sekä viljelyä koskevat sopimukset, joita osuuskaupan ja tuottajien välillä tehdään.

Viljan laadun analysointi sen käyttötarkoituksen sekä kauppahinnan selvittämiseksi on merkittävä SSO Rauta–­Maatalouden asiakkailleen tarjoama palvelu. Tämä tapahtuu Salossa sijaitsevassa viljalaboratoriossa, jossa analysoidaan tuhansia näytteitä vuosittain.

maatalouskauupa 100v_logo_cmyk

Kirjoitus on esimakua syksyllä ilmestyvästä SSO:n maatalouskauppa 100 vuotta -juhlajulkaisusta.

Teemat: Blogi, Maatalous

Kimmo Salo ja Pälvi Salo

Kirjoittaja:

Kimmo Salo ja Pälvi Salo


Näytä kaikki kirjoitukset