Blogi

Blogi > Viljasiilojen rakentaminen oli rohkea teko

11.9.2018

Viljasiilojen rakentaminen oli rohkea teko

Kun Suomen suurin julkisen tilan taidetapahtuma UPEA saapui Saloon syyskuussa 2018, alkoi italialainen taitelija Fabio Petani työstää jättimäistä muraalia – minnekäs muualle kuin kaupungin tunnetuimman maamerkin, jättimäisen viljasiilon seinään.

muraali_keskenMuraali vielä ihan alkuvaiheessa elokuun lopussa.

Siilo on seisonut jykevästi paikoillaan 1950-luvulta asti, ja sillä on ollut suuri merkitys koko Salon seudun maatalouselinkeinolle. Uudempien suursiilojen vieressä kohoavat yhä myös 1930-luvulla rakennetut pienemmät siilot sekä hulppea mylly- ja varastorakennus. Ne ovat purkukiellolla suojeltuja kohteita, joille parhaillaan mietitään Pro Viljavarasto -yhdistyksen ja SSO:n toimesta eväitä uuteen elämään.

Uudemmat siilot ovat edelleen maatalouskäytössä. Salon korkeimpina rakennuksina ne ovat ikään kuin symboleja sille, että ollaan maamme viljantuotannon ja koko maatalouselinkeinon ydinalueella.

Sotien jälkeen oli tärkeää huolehtia siitä, että kaikki tuotettu vilja varmasti saatiin elintarvikepulasta kärsivän kansan käyttöön. Maatilojen omat mahdollisuudet varastoida viljaa olivat tuossa vaiheessa huonot. Niinpä Salon Seudun Osuuskauppa, nykyisen SSO:n edeltäjä, päätti laajentaa 30-luvulla rakennettua varastoa niin, että alueen koko vuosittainen viljantuotanto voitiin tarvittaessa varastoida siellä.

Kyseessä oli osuuskaupan liikevaihtoon suhteutettuna jättimäinen investointi, johon ajateltiin saatavan huomattavaa tukea valtiolta. Maanviljelijöiden tilanne ja tarpeet hyvin tiedostaen rakennustyöt aloitettiin joulukuussa 1950 silläkin riskillä, että laki viljavarastojen rahoituksesta oli vasta valmisteilla.

Niinhän siinä kävi, että viljavaraston rakentaminen tuli ennakoitua kalliimmaksi, ja valtion osuus sen rahoituksesta jäi huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Varasto maksoi noin 80 miljoonaa silloista markkaa, josta valtion osuus oli vain kolmannes.

Suurinvestoinnista johtuen osuuskauppa joutui ensimmäistä kertaa historiansa aikana maksuvalmiusongelmiin, eikä se useisiin vuosiin kyennyt kehittämään muuta liiketoimintaansa. Tilanteeseen saatiin helpotusta vasta, kun Postipankki myönsi pidempiaikaisen, järkeväkorkoisen lainan, jonka takasi osuuskaupan pitkäaikainen yhteistyökumppani, Joensuun kartano.

Viljavaraston rakentaminen oli uhkarohkea, mutta urhea teko. Sen avulla osuuskauppa varmisti, että seudun maanviljelijöiden sadot olivat kriittisinä aikoina turvassa.

muraali_valmisMuraali valmistui 7.syyskuuta 2018. 

Kirjoitus on esimakua syksyllä ilmestyvästä SSO:n maatalouskauppa 100 vuotta -juhlajulkaisusta.

Teemat: Blogi, Maatalous

Kimmo Salo ja Pälvi Salo

Kirjoittaja:

Kimmo Salo ja Pälvi Salo


Näytä kaikki kirjoitukset